maanantai 26. kesäkuuta 2017

Tiikeripojan terssi

Tuisku: Juu, mä oon kova poika ressaamaan.
Niiku hianosti terssi eiku tressi.
Viihyn erinomasesti omalla pihalla,
varsinkin kun Myrsky on eturintamassa,
ja mä saan tarkkailla tilanteen vaarallisuutta taustalla.


Ollaan kovia poikia päivystään,
tästähän ei äippä tiätty tykkää,
mut minkäs teet, ku kaikki hoksataan.

 

Mä en yhtään tykkäis lähtee lenksulle,
ku maailma on mulle liian avara ja vaaroja täynnä.
Mihin mun kuanoni osottaa,
siäl on koti,
ei voija eksyä, koskaan.

 

Mulle tuli vattavaivoja ja syy oli kai ressi noista lenkuroista.
Ny syän vattahappolääkkeitä ja maitohappopakteereita ja silleen.
Olo on jo paljon reippaampi ja pystyn syämään ruakaakin.
Meinasin ihan laihtua, 
kun vattaan sattu enkä kyenny popsimaan puperoita.
Ny mä saan leikkiä pihalla,
ja Myrsky käy ihmisten kanssa lenkuralla.
Ehkä kuitenkin lähen messiin Saaren kansanpuistoon.


lauantai 24. kesäkuuta 2017

Maitolavan rinssit

Juhannusta ollaan viätetty reippaillen.
Ollaan käyty kansanpuistossa, pururadalla, mettäpoluilla ja
eilen Jokioisten Elonkierrossa.
Ai, ollaanko muututtu jättiläismäyrinkäisiks?
Ei ny sentäs, ku toi maitolaituri oli vaan niin pikkanen.


Omalla pihalla ollaan peuhattu ja villeilty.
Tähän painileikkiin kuuluu myös ääni eli äRRRinää ja muRRRinaa.


Ja ollaan me muutenkin nautittu suven suloisuudesta ja lämmöstä.
Siis niinä vartinmittasissa hetkissä, mitä taivas on jakanu.
Hilpeitä hetkiä, kamut!



torstai 22. kesäkuuta 2017

Keskikesänjuhlaa!

Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.

Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.

Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
ja maata vaan.

Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää minkä nyt mä nään.

– Tove Jansson –

Runo on lainattu, mut kuva on sentäs oma.
Jussia!

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Kesäkuukuulumisia

Terppa, kuamat!

Ollaan taas päkkelis,
tai eihän me olla missään poissa oltukaan,
vaan ku meil menee kaikki aika pihalla äippää jeesaamassa,
eikä sen vuaks olla ehitty plokiin mitään kirjottaan,
niin näytti varmaan siltä, ku oltas oltu jossain matkoilla.
Joo.


Ei meille kyl mitään erityistä tai ihmeellistä kuulu.
Ihan tätä mäyräkoiranarkee vaan.
Haistellaan ja maistellaan kesää,
ajetaan takaa kärpäsiä.
Ootteko muuten tiatosia,
että kanankakkarakeet on kelpo naposteltavia?
Vähän niiku sipsejä.
Yäk, sanoo äippä, ku mennään häntä pussaamaan,
ja muka haistaan.
Pöh!


Aamulla oli näin hiano keli,
klo 8. Siis kello kaheksan!
Onks se mikään mäyräkoiran uljaalle vartalolle sopiva aika?
NOT.
Siks Myrsky kiipes kivelle, 
ku se ei halunnu kastella käpsiään märällä nurtsilla.
Väsyttikin viäl, ku just oltiin nautittu aamupalaa.
Hyvähän se äipän on riahuu pihalla haravoittensa kanssa,
ku hän herää neljältä tai viideltä.
Pöh sillekin! 


Eilen lotuutti vettä, 
mut meijän turski äippä raahas meijät väkisteen kävelylle.
Vettä meni korviinkin.
Ei tykätty.
Tästäkään.


Sunnuntaina oli kelpo keli ja käytiin AAMULLA,
miks muuten aina aamulla,
kysyy kaks aamu-unista mäyrää,
tallustelemassa reilulla lenkillä Saaren kansanpuistossa.


keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Saukot

Me ollaan ihan saukkona pelattu palloo.
Noh, tai siis lirutettu palloja lampeen
ja kahlattu perään
noh, tai huudettu äippää apuun
ja äippä äkäilee meille,
että hän hankkii seuraavaks saukkoja,
kun ne osaa itte sukeltaa pallonsa lammesta.
Joo.
Soon kesä, nääs, kuamat.
Tilulilulei.

 



sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Onks korva hyvin ja näkyyks kello...

Myrsky: Hohhoijaa, tässä olikin muutama päivä rauhallista,
kun äippä niksautti selkänsä, ja joutu mötköttään sängynpohjalla.
Mut eikö mitä, siältä hän jo seuraavana päivänä kampeutu köpötteleen.
Joo, kameran kanssa.


Ja taas oli kamerassa käytössä se lihavaksi tekevä opjektiivi.
Sitten äippä heitti ilmoille jonkun muinaiskivikautisvitsin,
että onks korva hyvin ja näkyyks kello.
Että mä kärsin...


Tuisku: Olenko mä joku Kukkaiskeiju?


keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Taidearvioitsija Tuisku Muiskunen

Tuisku: Äippä hankki uuden taulun.
Joo, eipä ollu aiheena komeet mäyrinkäiset,
vaan sirot bambit.
*sniff, sniff, nuusk, nuusk*
Kuuluuks bambien tuaksua kissalle?
Taulu on ihan jees, hyväksyn.
Mitä tos alareunassa lukee?
Kauris Laaksossa?
Äippä: Mitäpä jos köpöttelisit, 
taidearvioitsija Tuisku Muiskunen,
mahdollisimman pitkälle siitä taulun eestä,
että saan sen kuvattua.
Siin taulun alareunassa on taiteilija nimi,
Mauri Laakkonen.


Tuisku: No, mikäs tää nyt sitten on?
Ei tuaksu ees kissalle.
Äippä: Se on hieno painotuore kirja,
jossa on tekstejä kirjoituskilpailusta,
akvarellejä ja runoja.
Tuisku: Mitä velliä?
Saanks mäkin?
Äippä: Voi hyvän tähen,
ei mitään velliä,
kun akvarellejä,
semmosia vähän niinku vesivärimaalauksia.
Tuisku: Ahas! Sittenhän mä sen ymmärrän.


Tuisku: Tuli niin täysinäinen kulttuurellinen olo,
että piti välillä käydä pihalla tyhjentäytymässä.


Meijän ihmisveikka kävi maanantaina.
Käytiin järvellä, mutta veikalla ei ollu virveliä mukana,
joten tyydyttiin vaan ihaileen maisemia.


sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Oikea kesä

Kyä ny on hymy herkässä,
sillä aito, oikee ja väärentämötön kesä tuli!


Lälläslieru valeauringolle ja vialliselle kesälle!


lauantai 3. kesäkuuta 2017

Valeaurinko

Räntää ja rakeita on rätkiny jo monta päivää, aivan liian monta.
Välillä aurinko pilkisti  ja koko lauma, ihmisiä myäten, 
pinkastiin pihalle, ja kymmenen minuutin päästä takas sisälle, 
ku tuli hyhmää niskaan,
 sitten taas 10 minuutin päästä pihalle,
ja silleen se päivä kulkikin, juastessa.
Tympi oikeen urakalla. 
Lämpösiä päivä ootellessa, 
syyä luita ja lämmitellään takkavalkeen äärellä, vaikka.
Vaik meijän kuvissa paistaa aurinko,
niin se oli ihan valeaurinko,
eikä yhtään lämmittänny.




torstai 1. kesäkuuta 2017

Veljeys

Mitä veljeys on?

Soon sitä, että vaikka pääsee yksin äipän kaa lenkille,
niin kaipaa kuiteskin sitä hihnakaveria.


Soon lämmittävä kylki ja turvallisuus.


Soon sitä, että vaikka toinen haluu kahlata ja toinen ei,
niin toinen antaa jalosti periks.


Soon sitä, että yhessä jaetaan kuvaushetken riamut ja kiusat
sekä tiätty kuvauspalkkiot.


Soon sitä, että väistetään yhtenäkoirana ratsukoita ja ollaan haukkumatta.

Veljeys on parasta maailmassa!
Joo.


Ilosta kesää, kuamakaverit!

lauantai 27. toukokuuta 2017

Kuivia juttuja ja komeita koiria

Meil ei oo satanu miäskoiramuistiin.
On yhtä kuivaa ku meijän äipän jutut.
Joo.
Ollaan kuiteskin toimerettu äipän apureina pihalla.
Revitty vuahenputkia ja kaivettu istutuskuappia kukille.
Toisesta tuli kiitosta, toisesta ei.

 Äipän kahvitauolla tähyillään ja valpastellaan terdellä.
Ihan kaikesta tehään kaikuva ilmotus,
jopa postiautosta.
Osaavat sitten naapuritkin hakee postinsa ajoillaan.
Joo.

 Joten pitkän ja vaiherikkaan päivän kääntyessä illaksi,
ollaan niin tasassa ettei sitä voi sanoin kuvailla.
Joo ei.

 Ollaanko komeita?
Ollaan.
Joo.



torstai 18. toukokuuta 2017

Rentukoita ja peltomaisemia

Toivottavasti P. Pouta ei joudu lukeen säätiadotusta,
vois meinaan säämiäs taas nauraa ilosesti näitä lämpötiloja,
ei yks lämmin päivä kevättä tee.
Jäät ny kumminkin on lähteny,
silti meijän äippä oli toppatakki päällä.


Tuisku: Ihailtiin renttuja rannalla.
Myrsky: Voi sua pikku hoopoo, ne on rentukoita.


Pellot on ny tasasia ja komeita,
mätsätään hyvin tähän pellonlaitaan,
komeet.
Pölly vaan kävi raktorin perässä,
ja lokki- ynnä naakkaparvet lentää leuhutteli noppimassa matoja.


Sisälläkin ollaan jurotettu.
Taimitarkastaja Tuisku on silmätelly 
ja arvioinnut kukkien hyvinvointia äipän kaa.
Kyä taimet on niin isoja ja hentosia,
että niitten pitäs päästä ulkoileen,
mut on edelleen aivan liian kylmä.

 

Topakkaa torstaita, toverit!

maanantai 15. toukokuuta 2017

Kevättä ja kakkajuttuja

Tattista oikein paljon kaikista syntsäonnitteluista!

Kevät tuli, oli lämmintä, tai ainaskaan ei satanu lunta.
Onks vielä oikee kevät eli joko koirankakkakeskustelut ovat käynnissä?


Sain, ja tiätty Myrsky myäs, Koiramammalta silikoonipallot.
Ne on mukavan pehmosia sekä kimmokkaita.
Toinen pallo on ny hiljanen...


Koiramamma oli tehny meille paistijauhislihakakkaraiskakut.
Kyä kelpas!


Pihalla ollaan, tullaan ja mennään.


Kiitos myäs kissoille,
jotka käy lannottamassa äipän kukkapenkkejä ja
jättämässä meille makupaloja.
Äippä ei ny niin hirmeesti tykkää,
varsinkaan niistä makupaloista.
Maistais kerran, ni tiätäis, millasta herkkua ne on.
Joo.
Kuulema matokuuri oottaa...
Pöh.


Joo, kuvan kissa ei välttämättä liity kukkapenkkien lannotukseen,
on niiku kuvituskuva.