tiistai 10. heinäkuuta 2012

Musta on tullu, puutarhahullu!

Pallonpeluun tuoksinnassa tuli harrastettua puutarhurointia. Ihan vähän vaan, mutta äippä oli kärppänä kimpussani ja kyselemässä, että minäkö nämä kukat olen kaatanut.

Noup, vastasin. Taas on naapurin Musti käynyt lahmaamassa pihassamme ja sotkenut äipän kukat. Varmasti en ollut minä. Tässä vaan seison palloni vieressä. Ihan rauhallisesti.


Mutta sitten jäin rysän päältä kiinni. Peippasin palloa ja se kimmahti kukkapenkkiin ja vieri reunakasvillisuuden joukkoon. Tosi ikäviä tommoset hortentsiat ja pöpeliköt pihassa. Aina kaikki vierii jonkun puskan alla piiloon.

Siinä minä sitten yritin kurkotella palloani ja samalla hieman harvensin niitä kasveja. Äippä tietysti laukkasi, kuinka hän onkin joskus ketterä, paikalle ja paha oli vierittää syytä naapurin Mustin piikkiin, kun suupielestäni tursusi vihreitä lehtiä. Aina ei voi voittaa...

26 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Keh heh, niinpäs onkin. Mä on vissiin viherpiipertäjä :D

      Poista
  2. Pahus, oikein rysän päältä jäit kiinni. Juu, ei siinä kyllä voi naapurin Mustia syyttää. Äippä ei varmaan oikein ymmärtänyt, että harventeluhommiahan sä siinä teit. Mitä, osaaksun äippä laukata, onkse hevonen? ;)

    Mä pistän nää ed.postatuksen kommentit tähän samaan:
    Aivan mahtavan vinkuvonkupallon oot saanu, ja kivannäköistä toi sun leikki sen kanssa. Hyppelyä ja pomppimista. En mäkään tykkää palloista, en sitten hiukan vertaa. Mut ehkä tommosesta suuhun sopivasta vinkuvonkupallosta voisin tykätä.
    Ja vielä: On toi akiliito vaan hyödyllinen harrastus. Niin vaan kelpaa ottaa tupsluurit soffalla, kun sinne kerran itse pääsee hyppäämään. Kiitos akiliidon ;)
    T: Elli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säpäs sen hoksasit: harventeluhommia ja kitkuuhommiahan mä tiätysti tein. Äippä on poni, yhtä piäni, pönäkkä ja vähän äksy.

      Vinkuvonkupalloja on ny yhteensä 3. Äippä meinas, että jos yks hukkuu, niin on jemmassa lisää. Akiliidosta on ollu pelkkää hyätyy ja iloo, kaikelviisiin.

      Poista
  3. Kunpa saisit äippäsi ihastumaan voikukkiin. Ne kukkisivat koko kesän ahkerasti, helposti, hoidotta, hinnatta ja jos sattuisi pallo lentämään voikukkien sekaan, niin ei tarvis naapurin Mustinkaan enää käydä teidän pihalla pahojaan tekemässä. Kaiken muun hyvän lisäksi voikukanlehdet ovat mainiota salaattiainesta ja hyvin terveellisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meil on ziljoona voikukkaa ja tosi on, että ne sulostuttavat kauneudellaan meitä koko kesän. On ne kyl maukkaitakin. Mä niitä maistelen, äippä ei oo kokeillu, viälä.

      Poista
  4. Kukkapenkkejä teidänkin pihassa? Ikävää. Pelkkää koirien kiusaamista koko laitokset. Toisaalta sopivasti toimien saa laiskemmankin ihmisen liikkeelle. "Vahingossa" kukkien joukkoon joutuneet pallot tehoaa aina, ainakin meillä. Ihmeen usein ne pallot sinne vierivätkin;)
    Joko sinulla on kova pikkkuvelijänskäys päällä? Tuisku on kohta siellä, sanovat meteorolookit mitä hyvänsä.
    Kurjaa, kun vuodatus on nurin, minulla olisi niin paljon kerrottavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis, todellakin meijän pihassa on kukkapenkkejä ja paljon. Ihan liian paljon, jos mun miälipidettäni tiedustellaan. Mut onneks äippä ei oo yhtään ranttu niistä penkeistään. Mä saan kyllä juosta kukkien joukossa, kuhan en ihan kaikkee revi, eiku siis naapurin Musti revi ;D

      Kyl me tääl jänskätään Tuiskun tuloo ja häärätään sille tarvikkeita. Onneks ei paljo mitään tarvii ostaa, kun se voi käyttää mun vanhoja pantoja ja muita kilkuttimia.

      Hitsi, kun se Vuodatus tökkii. Mut jos sulle tulee ihan pakottava sanomisen tarve, niin kirjota tänne mun blogiini.

      Poista
  5. Ei kannata ikinä tunnustaa. Se oli naapurin Musti, joka laittoi vihreät lehdet sun suuhun. On se vaan kumma, että kömpelö kotiväki saa joskus jalat alleen melko vikkelästi. Vaikkapa silloin, kun oon lähtenyt lipettiin. Kato kehveliä, tuumin silloin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totahan mä en yhtään älynny, että oisin silti voinu vaan inttää Mustin piikkiin noi rehut mun suupielestä. Hitsinpimpula. No, mut seuraavalla kerralla yritän.

      Joo, meijänkin köntysäippä kyl viippas napaansa myäden siäl umpihangessa sillon pääsiäisenä ja parku pahasti. Vähän ihan kävi sääliks ja mä sitten annoin iskän ottaa itteni kiinni. Kih hih, kehveliäpä hyvinkin...

      Poista
  6. Kaima, sun elo näyttää olevan yhtä hulluttelua ja hullunmyllyä:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tää melko raikasta menoa tääl meijän pihapiirissä :D

      Poista
  7. Aika huono on joo mennä Mustia syytteleen suu täynnä mässyä. Varo Myrskyliini, ettei tuu masu pipiksi. Luulen kyllä, ettei koirat syö mitään myrkyllisiä kasveja. Onhan teillä jokin sellainen vaisto minkä pitäisi se estää... Toivottavasti ainaskin. Terveisii M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyl meijän Pyry-pappa oli mäyssyttänny jotain narsissinmukuloita ja meinannu kualla, että se meidän viisaudesta, valitettavasti.

      Poista
  8. Mustin piikkiin vaan tommoset jutut, vaikka lehtiä pursuaisi suusta. Pidetään pokka loppuun asti, eikös, muruseni?;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pokka ei ihan pitänny, mut mä yritän paremmalla ilmeellä seuraavan kerran. Mustiii, Mustiii, missä sä oot...

      Poista
  9. Juu ei siis eikös tossa selkeästi ole käynyt niin, että siivoat siinä kiireen vilkkaa Mustin sotkuja, ettei emäntä suotta olisi Mustille vihainen? Sää kun olet niin huomaavainen nuori mies ja kaikkea :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jösses, totahan mä en olis itte keksinnykään! Hiano idea, otan käyttöön heti. Siis mähän oon tooooosi huoamaavainen, ihan niiku Mauri-setäkin.

      Poista
  10. Hitsi, rysän päältä kiinni jääminen on aina vähän hankala homma.. Vaikee tosiaan silloin alkaa naapurin mustia syyttämään :D:D Vaan eiköhän se äippä lauhdu nopsaan, kun oot niin hauka, suloinen ja taitava! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei äippä mulle kauaa marmata. Mä kato tosiaan oon silleen hellyttävän näkönen ja kattoo napitan sulosesti silmiin. Kyl siinä sulaa kivikin laavaks :D

      Poista
  11. Hups. Mutta jos se oli naapurin Musti, jonka suusta sä pelastit ne rehut? Tai naapurin Musti tuli ja törkkäs ne sun suuhun? Tai sitten ne vaan tunkeutu sun suupielistä sisään, kun yritit pyydystää palloa kasvillisuuden seasta.

    Eiks se niin oo, että kaikki koiran korkeudella oleva on koiran omaa, siis myös ihmisväen kukkapenkit...?;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh heh, hyviä vaihtoehtoja. Aivan mahtavia. Tottahan toki oon kanssas samaa mieltä tosta omistamisesta!

      Poista
  12. Oho. Ne rehut vaan tunkeutu sun suupielistä sisään, kun pyydystit palloa kasvillisuuden seasta? Tai naapurin Musti tuli ja törkkäs ne sun suuhun? Harmillisia, tollaset kukkapenkit joihin ei (muka) saa mennä koskemaan. Oot kyllä aika ehtiväinen kaveri, puutarhanhoitoa pallopelin ohessa, hengästyttää ajatuskin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään vehtasin palloni kanssa ihan läkähdyksiin asti. Äippä pani mun palloni jäähyille. Onks taas vähän Reilukerhomeinikiä!!!

      Poista
  13. Ihanan ovela olet, Myrsky! Kuullostaa niin tutulta nuo sinun harvennushommat, sitä harrastaa meidänkin tytöt ja etenkin kaikkein näyttävimmissä kukkapenkeissä mökillämme.

    Pimun ja Typyn emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä me Pimun ja Typyn kanssa nää hommat taidetaan :D

      Poista

Kiitti kommentista, kamu!